Suuhusi Pasuuna


NUMERO 1 (1/1995)

Lehden etusivulle ** lehti 1 lehti 2 lehti 3 lehti 4 lehti 5 lehti 6 lehti 7 lehti 8 lehti 9 lehti 10



Johtaako tie porttokirkkoon?

"Ykseys"–sana, niin raamatullinen kuin se onkin, on – ainakin Suomessa – alkanut yhä enemmän saada merkityssisältönsä kirkkojen johdon hallinnollisista yhteenliittymispyrkimyksistä ja virkakäsityksen yhtenäistämisestä eikä enää yksilökristittyjen Hengen ykseydestä, minkä puolesta Jeesus rukoili. Painopiste on siis siirtynyt kirkkojen yhdistymispyrkimyksille eli siihen suuntaan, mikä johtaa varmasti porttokirkon syntymiseen. Siitä Jeesuksen tosi seuraajat joutuvat lähtemään henkensä kaupalla ulos.

Loppuvuodesta, muistaakseni marraskuussa 1993 seurasin Uppsalasta lähetettyä ekumeenista televisiojumalanpalvelusta ja koin ilmestyksen omaisesti jotakin. Hätkähtäen oivalsin seuratessani eri kirkkokuntien pappisedustajain esiintymistä omissa kaavuissaan, virka– ja tunnusmerkeissään ja kuunnellessani heidän lausuntojaan ja puheitaan, että yhdistymiselle ei ole enää muuta estettä, kuin saada näille arvon herroille tulevassa paavinjohtoisessa kirkossa säilytetyksi vastaava virka-, arvo– ja valta–asema, mikä heillä nyt on omissa kirkoissaan. Tajusin samalla, että epäilemättä tämä este kyetään pian poistamaan. Onhan nimenomaan virkakysymys, missä pääsisältö on valta, noussut ekumeenisessa keskustelussa ratkaisevimpaan asemaan. Tämän vision jälkeen ryhdyin perehtymään asioihin tarkemmin ja totesin hämmästyneenä: kaikki on jo edeltä sovittu valmiiksi.

Käsitykseni mukaan suuren maailmankirkon syntymisen tieltä on nyt poistumassa ratkaisevin este ja porttokirkko on pian todellisuutta. Kunhan EU:hun liittymisen myötä uudet isännät alkavat yhä enenevässä määrin saada jalansijaa Suomenmaassa, koittaa pian aika, jolloin tämä mahtava kansojen liittouma asettuu yhdistyneen katolisen porttokirkon taakse ja määrää, että kaikkien alamaisten on liityttävä siihen. On selvää, että myöskin kirkosta eroaminen lailla kielletään. Tällainen kehityskulku ei ole mitään ennenkuulumatonta. Näinhän tapahtui vanhan ja keskiajan taitteessa, jolloin kirkko ja valtio liittoutuivat keskenään, vaikkakaan kristittyjä lännessä ei ollut 10-15 % enempää väestöstä (Koch, Apostoleista atomiaikaan, 1966, s. 22).

Tästä kehityksestä haluan omalta kohdaltani sanoutua selkeästi irti. Herra Jeesus sanoi tulleensa palvelemaan eikä palveltavaksi. Nykyiset yhdistymään pyrkivät suuret kirkkokunnat ovat laitostuneet ja valtapyyteissään saaneet suden otteet. Sama ilmiö ja kehityskulku on havaittavissa selvästi näiden laitoskirkkojen imuun sortuneissa vapaissa suunnissa aina helluntaiherätystä myöten. Pieni "karitsaisten ristin tietä vaeltava lauma", josta vielä rippeitä näissä laitoksissa on, on ajolähdön edessä, mikäli aikoo seurata Herraansa. Laitoskirkot ovat luisuneet herrojen kirkoiksi, joissa vallanpyyteissään kumarrellaan toinen toistaan ja rakennetaan lihallista ykseyttä Vanhan Aatamin kustannuksella ja ehdoilla eikä Hengen vaikuttamina. Tällä pohjalla liikuttaessa kristittyjen yhteys- ja ykseyspyrkimyksillä en ole nähnyt olevan mitään siunausta, yhtäkään sielua en ole nähnyt näissä kokouksissa tulevan Herran luokse. Sensijaan paljon kunnianhimoa ja valtapyyteistä näyttelemistä ja tekopyhyyttä olen nähnyt, kun kerran pari vuodessa eri leirit ovat käyneet yhdessä esittelemässä "keskinäistä rakkauttaan ja yhteyttään" mennäkseen taas omille tahoilleen todellisessa lahkohengessä juoksemaan oman pesänsä hyväksi.

Omakohtaisesti kristittyjen ykseysasiassa olen tullut siihen tulokseen, että haluan arvostaa ja hyväksyä toiset kristityt siltä pohjalta, kuinka Herra Jeesus on meidät itse kunkin hyväksynyt silloin, kun vielä olimme syntisiä. Tämä saa minulle riittää! Herra Jeesus käski julistaa evankeliumia niin, että miljoonat sielut meidänkin aikanamme pelastuisivat. Evankeliumiin sisältyy risti, mikä merkitsee vanhalle, valtapyyteiselle ihmiselle kuolemantuomiota, että uusi elämä voisi ilmestyä. Julistuksen hedelmänä täytyy seurata uudestisyntyneitä, uudessa elämässä vaeltavia ihmisiä, jotka tunnustautuvat Herransa seuraajiksi kaikkialla eikä vain sopivassa seurassa ja omissa kammioissaan. Monet tänä päivänä jopa joskus Hengellä täyttyneet eivät tottele Herraansa, joka on heidät kutsunut, vaan kulkevat oman itsekkään luontonsa vallassa ja hukkuvat. Uskonnollisia he ovat, mutta Henkeä heillä ei enää ole. Vanhan itsekkään luonnon hyväksi tehty sovinnollisen ilmapiirin luominen ei koskaan pysty heitä uudistamaan ja yhdistämään. Yhteistyö tällä linjalla vaeltavien kanssa ei ole pitemmän päälle hedelmällistä. Se tuo mukanaan sidonnaisuuksia, joista myöhemmin on vaikeaa sanoutua irti.

Olen varsin avoimesti edellä kertonut joistakin huomioista, mitä viime aikoina ja erityisesti Ykseyden Ääni - lehden viimeksi julkaistun numeron (n:o 3-5/1992) jälkeen olen tehnyt. En ole kirjoittanut tätä tuomitakseni eri kirkkokuntia ja hengellisiä liikkeitä, mutta kun elämämme on lyhyt, omatuntoni ei salli vaieta, kun vielä kristittyinä teemme yhteistä taivalta täällä alhaalla vaivojen maassa. Lupasimme em. Ykseyden Ääni - numerossa myöskin omalta kohdaltamme kyseenalaistaa toimintaamme ja tehdä tarvittaessa parannusta, jos siihen aihetta ilmenee. Ehkäpä tässä on syytä palauttaa mieleen ja siteerata, mitä silloin kirjoitin (syksyllä 1992) lamasta:

"Laman vaikutukset yltävät kaikkeen. Mikään elämän alue ei näytä pääsevän sen otteesta. Hengellinen työ ei ole tässä suhteessa erityisasemassa. Seurakunnat, lähetysjärjestöt, kristilliset yhdistykset jne., – kaikki tyynni ovat maallisten sektorien kanssa samassa veneessä.

Kuinka on? Raamatun mukaan lama-ajat tulevat Jumalalta. "...Herra on käskenyt nälänhädän tulla ja se myös tulee..." (2 Kn 8:1) "Minä olen kutsunut kuivuuden maahan ... ihmisille ja eläimille ja kaikelle kätten vaivannäölle" (Hagg 1:11). Sellaisina aikoina "palkkatyöläinen panee työpalkan reikäiseen kukkaroon" ja Herra sanoo puhaltavansa pois kaiken, mikä kotiin tuodaan (Hagg 1:6ss). Minkä vuoksi Herra näin tekee? Vastaus on yksiselitteisen selvä! Lama-ajat on Jumalan lähettämä kutsu parannukseen! On otettava uutta suuntaa! Viimeksi kuljettu tie ei ole kaikilta osin oikea! Tämä ei koske ainoastaan yksilöitä, se koskee yhteisöjä ja kansoja, kristilliset kirkot, seurakunnat ja järjestöt mukaanluettuina!

Jos Herra on käskenyt laman tulla, parasta on kuunnella, mitä Hän sanoo. Haggain kautta Herra ilmaisi laman syyn selkeästi: "Minun huoneeni tähden, kun se on raunioina ja te juoksette kukin oman huoneenne hyväksi" (Hagg 1:9)! Kaiken hengellisen työn tulee olla "Herran huoneen" rakentamista, kaikki muut juoksut on jätettävä. Tämä ei merkitse oman henkilökohtaisen asiainhoidon laiminlyömistä. Painopiste on sen työn tarkastelussa, mitä Herran elopellolla kulloinkin tehdään. Palveleeko kaikki toiminta keskeisesti sitä tarkoitusta, mikä Herran huoneen rakentamiseen kuuluu? Onko Jumalan työvainiolle pesiytynyt sellaista puuhastelua, opillista tai muuta linjanvetoa ja toimintaa, mikä välttämättä ei rakenna Herran huonetta, Kristuksen ruumista? Aika ajoin Herra kutsuu hengellisiä johtajia tutkimaan töitään, ovatko ne kaikki palvelemassa "elävien kivien" kokoamista, sielujen pelastusta, sillä niistähän Herran huone rakentuu. Nyt on se aika! Lama merkitsee tätä kutsua.

Jos tämä saa tapahtua, jos vastuunkantajat uskovien etunenässä rohkenevat lähteä Herran edessä arvioimaan töitään, tekemään parannusta, uskaltaen julkisesti kyseenalaistaa toimintansa, alkavat edellytykset laman laukeamiseen olla olemassa. Onhan lupaus voimassa: "Tästä päivästä lähtien Minä annan siunauksen" (Hagg 2:19)! Tällöin taloudellinenkin puoli alkaa korjautua ja esirukouksilla on kantavaa voimaa, kun niiden kohteet osoittavat alttiutta ojentautua uudelleen Herran tahdon mukaan.

Mitä lehtemme ja sitä tähän saakka kustantaman säätiön ja Lähetyspalvelun tulevaisuuteen tulee, haluamme nöyrästi tarkistaa suuntaa, etsiä uudelleen Herran tahtoa ja tutkia Hänen edessään, mitä tietä tästä eteenpäin on kuljettava. Tähän kaikkeen tarvitsemme ystävien esirukousta ja viisaita neuvoja, osataksemme suunnistaa oikeaan suuntaan ja täyttää tehtävämme... Omalta osaltamme haluamme toimia, niinkuin Herran sana kehoittaa: "Nouskaa vuorille, tuokaa puita ja rakentakaa temppeli, niin Minä siihen mielistyn ja näytän kunniani, sanoo Herra!"

Näin siis kirjoitin syksyllä1992 noin kaksi ja puoli vuotta sitten. Tänä aikana olemme etsineet Herraa ja suuntaa tarkistaneet. Lähetyspalvelun uudet linjat on luettavissa tässä kirjoituksessa.

Ykseyden asia on harhauttanut monet liiaksi kumartelemaan puolelle ja toiselle, niin että oma identiteetti Kristuksen omana ja Hänen todistajanaan on hämärtynyt. Jeesuksen seuraaminen merkitsee luopumista eikä säilyttämistä. Ei meidän tule esimerkiksi palata äitien ja isien kirkkokuntiin, jos Herra on meidät niistä ulos johdattanut tai kutsunut. Uskonnollinen lihamme kyllä itkee niiden perään. Hengellinen ihminen sensijaan kaikessa katselee Jeesuksen jalan jälkiä, jotka aina johtavat leirin ulkopuolelle vähemmistön joukkoon ja Hänen pilkkaansa kantamaan.

Monet uudestisyntyneet, Henkeä maistaneet Herran omat ovat saaneet liikkuessaan kristittyjen yhteys- ja ykseysasioilla toimintaansa vieraita piirteitä ja kulkeutuneet alueille, missä Hengen tuulet eivät puhalla ja voitelu on kadonnut. Joskus Jumalan ihmisille käy näinkin. Itsenikin olen näissä taisteluissa löytänyt paikalta, missä voitelu on kadonnut vastoin omia luulojani. Moneen vuoteen eivät sairaat ole parantuneet, niinkuin aikaisemmin on tapahtunut enkä ole saanut montakaan johtaa Herran luo. Simsonkaan ei tiennyt, että Herran Henki oli hänestä lähtenyt, ennenkuin kykeni voimiensa häviämisen suhteen aikanaan sokeana jumalattomien myllyjä jauhaessaan tekemään oikean johtopäätöksen. Näitä johtopäätöksiä olen itsenikin suhteen halunnut tehdä ja kääntyä takaisin olemaan uskollinen sille tehtävälle ja näylle, minkä Herra minulle antoi ja mihin Hän minut kutsui jo yli 35 vuotta sitten. Hän kutsui minut riippumattomana mistään kirkkokunnista tai järjestöistä tekemään työtäni, jonka Hän on minulle näyttänyt. Missään tapauksessa tämä riippumattomuus ei merkitse eristäytymistä Jeesuksen omista, jotka ovat hajallaan eri kirkkokunnissa ja niiden ulkopuolilla, vaan etsiytymistä yhteistyöhön heidän kanssaan. Päätehtävä meillä Jeesuksen omilla on vielä, kun aikaa on, saattaa mahdollisimman moni vanhurskauden poluille Herran Jeesuksen seuraan.

Näiden suuntaviivojen mukaan Lähetyspalvelu tulee tulevaisuudessa ottamaan suuntaa ja toimimaan. Jos Herra suo, tulemme toimittamaan Suuhusi Pasuuna - lehteä, missä tulemme rohkeasti ottamaan kantaa nykyisessä kristillisyyden kentässä oleviin asioihin, jotka ovat hämärtäneet Kristuksen evankeliumin. Ykseyden Ääni - lehti sensijaan lopettaa ilmestymisensä, vaikkakin pidätämme toistaiseksi lehteen liittyvät kaikki oikeudet, jotka sitä julkaisseelta säätiöltä ovat siirtyneet yhdistyksellemme.

Oulussa tammikuussa 1995
Reino Marjakangas

Takaisin ylös

ANNA PALAUTETTA


 

Allaolevaa kirjoitusta tarjosimme sanomalehti Kalevalle, kirkolliselle Kotimaa-lehdelle, viidesläiselle Uusi Tie-lehdelle,helluntaiherätyksen Ristin Voitto-lehdelle ja vanhoillislestadiolaisten Päivämies-lehdelle.

Kalevan päätoimittajan mielestä kirjoitus oli liian poleeminen, mutta yleisön osastoon siitä olisi tehty lyhennelty juttu. Kotimaan toimitussihteerin ilmaus oli yksiselitteisen selvä: "Emme tarvitse tällaista kirjoitusta!" Muilta ei ole kuulunut mitään. Kristillisessä kentässä pasuunat ovat selvästi ruostuneet ja puhaltajiakaan ei taida enää löytyä! Se on selvä oire kristillisyyden vääristyneestä tilasta koko maassa. Maalliset sanomalehdet luonnollisesti kirkollisten toimittajien välityksellä myötäilevät tilannetta.

Julkaisemme kirjoituksen, koska toistakymmentä vuotta järjestelmällisesti jokaiselle 16-vuotiaalle lähetetty kirje on vallankumouksen tavoin muuttanut seksikulttuurin tässä maassa täysin jumalattomaksi. Kansakunnankin on välttämätöntä herätä synnintuntoon, muutoin se tuhoutuu (Am 9:8) ja yksilöinä me kaikki olemme osaltamme vastuussa.



Analyysi sosiaali- ja terveysministeriön seksikirjeestä

Sosiaali- ja Terveysministeriöllä on käytössään vaikutuskanava, jollaisesta vallankäyttäjät ja poliitikot kautta aikojen ovat osanneet korkeintaan uneksia. Jo toistakymmentä vuotta se on tavoittanut jokaisen 16 vuotta täyttävän suomalaisen vielä alaikäisen nuoren seksikirjeellään, ja järkyttänyt monien nuorten ja heidän vanhempiensa arvomaailman totaalisesti ja perusteellisesti. Tänä aikana jokainen uuden sukupolven suomalainen on läpikäynyt seksuaalielämän alueella todellisen aivopesun, missä kristillisen etiikan normit on tyystin raivattu uuden tieltä todella "romukoppaan", kuten kirjeessä peitetyn avoimesti tämä asia ilmaistaan. Ja informaatio on purrut! On lähes uskomatonta, mitä kaikkea esimerkiksi televisiossa tänä päivänä sallitaan ilman kritiikkiä näytettävän. Uuden linjan luterilaiset "apupapit" ovat liikkeellä vastailmestyneen seksikirjan myötä, vieläpä eräs naispastori ilmoittaa julkisesti myyvänsä palvelujaan seksipuhelimen välityksellä. Ilmapiiri on jo todella muuttunut aina kirkollista rintamaa myöten!

Sosiaali- ja Terveysministeriön kirjelähetys, joka on osoitettu perheen 16-vuotiaalle, sisältää erikseen kolmisivuisen kirjeen vanhemmille ja varsinaisen nuorelle itselleen tarkoitetun 16-sivuisen värikuvallisen julkaisun.

Kirje vanhemmille

Vanhemmille osoitetussa kirjeessä "kerrotaan keskeisiä asioita nuoria koskevien seksuaalitutkimuksen tuloksista".

Monilla nuorilla sanotaan olevan "pelkoja ja suorituspaineita". Mitä suorituspaineita? Teknisestä suorittamisesta? Ja näihin paineisiinko ainoa lääke on nuoren ihmisen ohjaaminen estottomaan sukupuolielämään!

Seksuaalitutkimuksen tuloksien mukaan "nuoret kertovat haluavansa tietoa tunteista, seurustelusta, raskauden ehkäisystä, yhdynnästä, itsetyydytyksestä, sukupuolisista vähemmistöistä ja sukupuoliyhdynnässä tarttuvista taudeista". On aiheellista kysyä, mistä syystä nuoret valittavat tiedonpuutettaan, tuleehan informaatiota nykyään tuutin täydeltä joka suunnalta. Asiallista tietoa on nuorten ulottuvilla ja saatavilla yllin kyllin. Mutta todellinen tiedonpuute koskee niitä alueita, mihin tänä päivänä ei saada selkeitä vastauksia. On kysymys siitä, mitä eettisiä normeja vanhemmilla ihmisillä, kasvattajilla, asiantuntijoilla, yhteiskunnalla jne. on olemassa vai onko niitä ollenkaan! Näihin nuoret, usein peitetysti, odottavat vastauksia ja tulevat todennäköisesti jatkamaan kyselyjään kaikenkattavasta ja monipuolisesta sukupuolivalistuksesta huolimatta! Tähän eettiseen puoleen sosiaali- ja terveysministeriöllä näyttääkin olevan vastauksena vain yksi ainoa linja: Kaikki estot romukoppaan vanhanaikaisina luuloina ja tilalle täysi vapaus seksuaaliseen kanssakäymiseen ainoastaan yhdellä varauksella: kondomi kunniaan! "Välttyäkseen sukupuolielämään liittyviltä ikäviltä seurauksilta tulisi nuorten tuntea ehkäisymenetelmät, erityisesti kondomin käyttö". Eikö siis muuta tarvitse tietää, esimerkiksi pidättymisen mahdollisuutta ennen avioliittoa, Raamatun kantaa, toisenlaista, seksuaalista vapautta tavalla tai toisella rajoittavaa maailmankatsomusta, kuten on vallitsevana enemmistössä ihmiskuntaa, niin kristittyjen, muslimien kuin suurimpien pakanauskontojenkin edustajain keskuudessa!

Ministeriö jatkaa vanhemmille:"Pojat kuvittelevat, että monet kokemukset tekevät hänestä toisten silmissä miehekkään, ‘kovan kundin’. Vastaavasti, jos tytöillä on useita kokemuksia saa hän helposti ‘kiertopalkinnon’ tai ‘huonon tytön’ maineen. - Olisi varmaan jo aika päästä tällaisesta kaksinaismoralista!" Ministeriön mielestä siis tyttöjenkin on aika päästä vapaasti hankkimaan seksikokemuksia leimautumatta silti huoriksi, koska poikienkin miehuus kokemuksista senkun kasvaa! Vai mitä puhe kaksinaismoraalista vapautumisesta tarkoittaa?

Ministeriön mielestä "ei siis pidä ryhtyä sukupuolisuhteeseen ennen kuin itse haluaa ja kokee olevansa valmis". Naurettavaa! Kyllä useimmille nuorille tulee yllättävänä seksuaalivietin rajuus ja sitä myötä sänkyyn meneminen, oltiin siihen alunperin halukkaita ja valmiita tai ei! Eikö sosiaali- ja terveysministeriön tulisi myöskin valistaa tästä puolesta ainakin niille, jotka haluavat säästää itsensä avioliittoon! Sillä semmoisiakin, Jumalan kiitos, vielä on! Mutta onko niin, että tämäntyyppinen ajattelu halutaan tyystin vaientaa, kun ministeriöllä näyttää olevan nuorille vain yksi ainoa edellämainittu käyttäytymismalli!

"Sinulle kuusitoistavuotias"

Vanhemmille osoitetussa kirjeessä ministeriö ilmoittaa lähettävänsä perheen 16 vuotta täyttäneelle "lehden, jossa kerrotaan seksuaalisuuteen liittyvistä asioista".

Etusivulla sanotaan: "Murrosikäisen nuoren kasvuun liittyy läheisesti seksuaalinen herääminen niin henkisesti kuin fyysisestikin; - Haluanko? Pitäisikö minun? Osaanko? Uskallanko? Sopiiko se? Mitä jos joudun naurunalaiseksi tai hylätyksi? Entä jos saan taudin tai tulen raskaaksi? Tutustu näihin asioihin tämän lehden sivuilla." Kysymysten asettelussa jo paistaa läpi ministeriön eettinen kannanotto, olkoonkin että kysymykset ovat poimittuja nuorten omien, monien muiden kyselyjen joukosta! Kysymykset ovat lisäksi asetettu taitavaan loogiseen yhteyteen toisiinsa. Jokainen seuraavaan kysymykseen vastaaminen edellyttää myönteistä vastausta edelliseen.

Sivulla 2 sanotaan: "Terveysviranomaiset ovat jo useana vuonna lähettäneet kuusitoista vuotta täyttäville nuorille kotiin lehden, jossa on kerrottu sukupuoliteitse tarttuvista taudeista ja niiden ehkäisystä. Tarttuvat taudit, varsinkin aids ovat asioita, jotka myös seksuaalielämää aloittelevien nuorten on otettava huomioon. Nuorilla on kuitenkin paljon muita, heidän elämänvaiheessaan tärkeitä seksiin ja seurusteluun liittyviä kysymyksiä. Oman kertomansa mukaan he eivät vieläkään saa kodista ja koulusta tarpeeksi vastauksia kysymyksiinsä. Tietoa saadaan kavereilta ja lehdistä tai elokuvista, mutta tieto on usein sekavaa tai jopa väärää. Nuoret itse haluaisivat lisää seksiin ja seurusteluun liittyvää täsmällistä tietoa." Nuorten kannanotto,etteivät he vieläkään saa koulusta ja kotoa tarpeeksi vastauksia kysymyksiinsä, ei voi koskea, kuten edellä olemme todenneet, seksuaalisen käyttäytymisen teknistä puolta. On hyvin perusteltua olettaa, että he kaipaavat omiin eettisiin kysymyksiinsä selkeitä vastauksia! Missä kulkee rajat? Mitä mieltä vanhemmat, kasvattajat, koulu, yhteiskunta, kirkko, seurakunta, Raamattu jne ovat näistä asioista? Ilmeisesti tämän sosiaali- ja terveysministeriö on oivaltanutkin, koska se markkinoi yhtä ja ainoaa eettisen elämisen mallia - vapaata seksiä! Kaikki muu joutaa "romukoppaan", kuten ministeriö itse tätä ilmaisua kirjeessään käyttää!

Aukeamalla 4-5 kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, millaista elämänmuotoa lehtinen suosittaa. Otsikon "joko minun pitäisi" alla sanotaan: "Monilla kuusitoistavuotiailla on jo kokemuksia ihastumisesta ja rakastumisesta. Jotkut ovat seurustelleet jo vakituisesti, toisilla on jo toinen tai kolmas vakituinen kaveri. Seurustelusuhteiden alkaminen ja loppuminen, monet ihastumiset ja rakastumiset kuuluvat nuoruuteen, jolloin haetaan sitä ‘lopullista oikeaa’." - Edelläoleva teksti sinänsä puhuu nuorten seurustelusta aivan asiallista asiaa, mutta tässä kuvaympäristössä se mielletään seksuaalisuhteen sisältämäksi seurusteluksi. Alla on isokokoinen kuva kahden alaikäisen (?) nuoren sylikkäin olosta, tyttö rinnat paljaana ja pojan kädet tytön housuissa. Lisäksi vieressä iso merkkivalikoima kondomipakkauksia. Tällaisen, viettielämään voimakkaasti vetoavan mainonnan rinnalla on hurskastelua ja aivan sama, mitä siinä lisäksi sanotaan. Kun edelleen tekstissä todetaan, että "tosiasiassa alle puolet kuusitoistavuotiaista on ollut sukupuoliyhdynnässä", suorastaan farisealaista tekopyhyyttä on tässä teksti- ja kuvaympäristössä antaa neuvoja, että koska "kaikilla muilla" ei ole seksikokemuksia 16-vuotiaina, "pelkän kokemuksen takia ei kannata kiirehtiä sukupuoliyhdyntään"! Löytyyhän tekstistä ihan selkeäkin eettinen ohje, joka tekopyhyydessään on vailla vertaa: "Nyrkkisääntönä voisi ehkä sanoa, että jos kovin paljon pitää miettiä sitä, joko voisi rakastella kaverinsa kanssa, ei ehkä ole tällaiseen suhteeseen ihan valmis. Kyllä sen itse tietää sitten, kun tosiaan haluaa!" Tässä ‘nyrkkisäännössä’ ei edellytetä mitään pysyvää suhdetta, saatikka avioitumista. Riittää kun "tosiaan haluaa"! Ja tekopyhää, suorastaan harhauttavaa on kuulla asiantuntijaelimeltä, sillä sellaisena kai sosiaali- ja terveysministeriötä on pidettävä, että viileä harkinta ja "tietäminen" pitäisivät jo viritetyn halun kurissa. Juuri viettielämän rajuus, kun se on viritetty kaikista estoista riisutulla "valistuksella", on yllättäen vienyt monen nuoren suoraan sänkyyn, tielle, jota nuori itsekään ei olisi halunnut, olipa valmiudet "tällaiseen suhteeseen" niin tai näin! Miksei tätä puolta ollenkaan kerrota nuorille. Sensijaan yllytetään havainnollisen kuvan kanssa: "Anna unelmien lentää" ja todetaan kaikilla ihmisillä olevan joskus seksuaalisia fantasioita, joita "ei tarvitse pelästyä"! Fantasioita todella on, mutta miksi niitä pitää yllyttää suosimaan ja lisäämään. Vanha "lääkäri" Jaakob sanoi aikoinaan: "Jokaista kiusaa hänen oma himonsa; se häntä vetää ja houkuttelee. Ja sitten himo tulee raskaaksi ja synnyttää synnin, ja kun synti on kasvanut täyteen mittaan, se synnyttää kuoleman" (Jk 1:14s). Todella realistinen kuvaus! Ylenmääräinen askaroiminen fantasioissa ei ole tervettä. Sillä on seurauksensa, se ottaa hallintaansa ja synnyttää aina jotakin!

Lehtiseen on teipattu aito kondomi kehoituksen kera: "OLE HYVÄ TUTUSTU RAUHASSA KONDOMIN KÄYTTÖÖN. Ohjekin löytyy otsikolla KONDOMI KUNNIAAN, ja siinä mm. neuvotaan alaikäisiä: "Tytötkin voivat ostaa kondomeja ja pitää niitä mukanaan"... "Kondomista voi tulla osa rakasteluun välttämättä kuuluvaa esileikkiä." Jos kuitenkin sattuu ‘lipsahtamaan’, raskauden keskeyttämisen saa kahden vuorokauden sisällä lääkärissä hormoonilääkkeillä! Niin että sillä lailla!

Sivu 5 päättyy selkeään eettiseen ohjeeseen, jonka mukaan romukoppaan mm. on syytä heittää vanha käsitys, että tyttö saa suostuessaan "huonon tytön" maineen. Ei tarvitse ihmetellä, kuinka tutkimuksen mukaan Suomessa nuoret naiset ovat kaikista ahdistuneimpia! Kun synnytetty sosiaalinen paine ajaa vapaisiin seksisuhteisiin, nuori nainen menettää samalla turvallisuuden, minkä sitoutuminen vain yhteen ja ainoaan voi antaa.

Sivulla 6 otsikoidaan ITSETYYDYTYS O.K. ja sanotaan, että se "on luonnollinen asia, eikä sitä tarvitse häpeillä eikä tuntea siitä syyllisyyttä". Asiaa havainnollistetaan jälleen kuvilla: Alaston tyttö makaa selällään toimitusta suorittamassa ja vastapäätä toinen housut kintuissa ja seksilehti toisessa kädessä! Jälleen on kysyttävä: Onko oikein lääketieteellisiin tosiasioihin vedoten yllyttää nuoria harjoittamaan itsetyydytystä vieläpä häpeilemättä toistensa seurassa, olkoonpa toimitus sitten kuinka luonnollinen asia tahansa?

Sivulla 7 otsikoituna KUKAAN EI OLE SEPPÄ SYNTYISSÄÄN varmistetaan jälleen kuvien kera, ettei varsinkaan ensimmäisessä yhdynnässä tule tarpeettomia pettymyksiä, jännityksiä ja pelkoja: "Jos ensimmäinen kerta ei olekaan täydellinen, seuraava onnistuu paremmin." Tätä parempaa onnistumista siivittää kuva, jossa saman peiton alta näkyy jalkoja peräti viisi kappaletta! Ryhmäseksikin on siis ministeriön suositusliastalla! "Rakastelu ei ole pelkkä tekninen suoritus, siihen kuuluu kyllä puhuminen ja pussaaminenkin". Niinpä niin. Onkohan tekstin laatija unohtanut viimeistään tässä vaiheessa, keille hän on puhumassa: alaikäiselle, vielä vanhempiensa holhouksen alaiselle kuustoistakesäiselle lapselle!

Aukeamalla 8-9 kerrotaan homoista ja lesboista kantaaottavaan ja hyväksyvään sävyyn: "Koska olemme muutenkin erilaisia, miksi emme hyväksyisi moninaisuutta myös seksuaalisuudessa?" "Homoseksuaalisuuteen liittyviin kysymyksiin vastaa myös yhdistys nimeltä SETA eli Seksuaalinen Tasavertaisuus ry." Puhelinnumerokin ilmoitetaan varmuuden vuoksi. Tämä onkin sitten lehden ainoa puhelinnumero, mistä nuori voi lisätietoja kysellä. Kovin on kapealla pohjalla ministeriön ohjaus lisäinformaatioon!

Näistä esimerkeistä jo näkee, että sosiaali- ja terveysministeriö ei ole pitäytynyt vain tehtäväkuvaansa liittyvään valistukseen. Lehti ei anna ainoastaan tietoa vaan selvän eettisen kannanoton ja ohjauksen määrättyyn seksuaaliseen käyttäytymiseen.

Tällainen kirje ei ainakaan tue vanhempia! Ministeriö ei ole tyytynyt vain avustamaan ja tukemaan erityistietämyksellään kasvattajia, vaan on ottanut asiantuntijan ja kasvattajan roolin todellisilta asiantuntijoilta, lasten ja nuorten omilta vanhemmilta. Heidät on manipuloitu ja valjastettu aivan uuteen ajatteluun kasvatustehtävässään, ei enää itsenäisinä, omaantuntoonsa ja omaan arvomaailmaansa sidottuina, vaan sosiaali- ja terveysministeriön omaksuman uuden moraalin asianajajina, puolestapuhujina ja juurruttajina.

Tällainen kirje tuli allekirjoittaneenkin kotiin tyttären nimellä lähetettynä, osoitenimilappu samassa lähetyksessä olevan vanhempain kirjeen päälle liimattuna. Näin sosiaali- ja terveysministeriö käy siis kirjeenvaihtoa vanhempien kanssa alaikäisen lapsen välityksellä, joka kotona suorittaa jakelun vanhemmilleen! Vanhemmat ovat ministeriön mielestä ilmeisen epäluotettavia huolehtimaan lastensa kasvatuksesta, kun on tarpeen tällainen ohisyöttö! Mistähän ministeriö on saanut moiset oikeudet? Kun lisäksi tällainen kirje, lähetettynä jo yli kymmenen vuoden ajan jokaiselle suomalaiselle alaikäiselle nuorelle, on yllyttänyt siveettömyyteen vieläpä homouteen, on vakavasti kysyttävä, eikö tässä maassa välitetä lain puitteissa tai muulla tavoin lainkaan puuttua näin perusteellisesti eettisiä normeja manipuloivaan mielipidemuokkaukseen!

PS. Äskettäin kutsuttiin yllättäen kesken omien suunnitelmien Kaikkivaltiaan eteen suoralla tiellä, omassa autossaan yksin matkalla ollut lääkintöhallituksen entinen pääjohtaja, joka mm. suositteli seksilomia siten, että toinen osapuoli jätetään kotiin. Tietojemme mukaan hän oli em. seksikirjeen pääarkkitehti. Eihän vain ylin Tuomari ollut asialla (Lk 17:1-2)!

Teille, jotka pelkäätte minun nimeäni,
on nouseva pelastuksen aurinko,
ja te parannutte sen siipien alla.
Te astutte ulos,
hypitte riemusta kuin vasikat laitumella.
Mal 3:20

Takaisin ylös

ANNA PALAUTETTA


© Copyright Lähetyspalvelu - Mission Service ry